Hirvihölkkä alkaa hyvin läheltä kotiani, joten tapahtumaan on minun hyvin helppo osallistua. Kotiin pääsee pian kisan jälkeen suihkuun ja toipumaan.
Vuonna 2009, oli hirvihölkkä kautta-aikain "juoksu-urani" toinen kilpailu johon osallistuin. Aika tuolloin oli 1:08:38. Aikaan olin silloin oikein tyytyväinen, juoksin jopa paremmin kuin olin suunnitellut.
2011 tein uuden hirvihölkkä ennätyksen, aika oli tuolloin 1:06:26. Aikaan en ollut mitenkään erityisen tyytyväinen, koska olin ollut paremmassakin kunnossa saman vuoden keväällä. Suoritus oli kuitenkin hyvä sen hetkiseen kuntotasoon nähden.
Tämän vuoden kilpailuun lähdin "salaisena unelma tavoitteena" hakemaan tunnin alitusta. Tiesin kyllä, että alle tunnin aika vaatisi melkoista venymistä mäkisellä reitillä. Olisin kuitenkin tyytyväinen myös noin 1h 1min - 1h 2min aikaan. Lähdin kuitenkin alusta lähti juoksemaan n. 14,3 km tunnissa vauhtia, mikä voisi johtaa tunnin alitukseen. Reitti on kuitenkin sen verran mäkinen, että mitään tasaista vauhtia on mahdoton pitää, pers tuntumaa tarvitaan, sykettä en kisoissa seuraile.
Lähdössä tungin tietysti eturiviin, koska hirvihölkässä ei nettoaikoja jaella, enkä nyt aivan hitaimmaista päästä kuitenkaan ole. Monet 9,7 km juoksijat lähtivät ihan hyvää haipakkaa matkaan, monet varmasti aluksi liian kovaa. Itsekin lähtisin oikeastaan aina alussa liian kovaa vauhtia, ellen seuraisi vauhtia garminista. Ensimmäinen kilometri oli hyvin alamäki voittoinen ja taittui aikaan 4:06. Toiseen meni aikaa sitten jo 4:18, kolmanteen 4:12 ja neljänteen, mäkisimpään osuuteen 4:30.
Olin aiemmin samalla viikolla käynyt tekemässä reitin pahimmissa mäissä vähän mäkivetoja, ja mäet ovat muutenkin minulle hyvin tuttuja. Kiristin ylämäissä hieman vauhtia, tai oikeastaan lisäsin kierroksia koneeseen, koska vauhti tuppaa ylämäissä hidastumaan. Ohitinkin eniten porukkaa juuri ylämäissä, mikä omalta osaltaan antoi hieman voimia jaksaa.
Reitti koostuu kolmesta noin 4,5 kilometriä pitkästä kierroksesta ja pahimmat ylämäet sijoittuvat kierroksen loppupäähän. Toinen kierros meni aikalailla samalla kaavalla kuin ensimmäinenkin, pystyin ylläpitämään suurinpiirtein samanlaista, melko tasaista vauhtia.
Kahden kierroksen jälkeen kilpailu oikeastaan vasta alkoi. 9,7 km kiertäjät suuntasivat maaliin, ja reitillä hiljeni. Enää ei ollut tarpeen erityisemmin säästellä voimia, kunhan ei ihan lähtisi hölmöilemään. Ohittelin vielä muutamia, ilmeisesti 9,7 km juoksijoita.
Oikeastaan koko matkan ajan edessäni oli juossut eräs nainen, joka juoksi myös 14,3 km matkaa yhtenä harvoista naisista. Viimeisellä kierroksella rupesin pikkuhiljaa häntä hieman saavuttamaan. Pahimmassa ylämäessä sitten viimein pääsin puristamaan hänestä ohi ja pääsin näyttämään hänelle keltaisiin pitkiin sukkiin verhoamiani pohkeitani. Ohituksen jälkeen pelkäsin vielä vähän aikaa, että kohta hän vielä paahtaa minusta ohi, mutta näin ei päässyt käymään.
Jalat rupesi olemaan jo aika jähmeitä ja yleinen tuska alkoi kasvaa. Otin koneesta irti minkä pystyin, vikaan ylämäkeen latasin ihan huolella ja saavutin siinä kohdin kisan aikaisen maksimin sykkeen osalta, 214 bpm. Viimeiset muutama sata metriä tuntuivat todella pitkiltä, mutta vielä irtosi jonkinlainen loppusuoran kiri.
Aika oli lopulta 1:00:44. En ollut oikeastaan hetkeäkään millään lailla pettynyt aikaan, vaan se oli todella hyvä. Sain itsestäni irti melkein kaiken mitä irti oli revittävissä. Juoksin ilman silmälaseja ja maalisuoralla syke tietysti kohoaa aika korkealle, joten hetken aikaa maaliintulon jälkeen olin vähän pihalla. Numerolappu revittiin päältäni ja mitalil lyötiin kouraan. Pian jo pukukopissa uhosin, että "ensi vuonna mennään alle tuntiin".
Tyttöystäväni, ja sukulaisiani oli ollut kannustamassa reitin varrella ja kisan jälkeen menimme meille ja söimme valmistamaani kurpitsakeittoa, bretseleitä sekä omenapiirakkaa ja inkiväärijäätelöä, kaikki siis itse tekemiäni. Hyvältä maistui!
Garminin statsit kisasta: Hirvihölkkä 14,3 km kilpailu !
 |
| Lähtö on tapahtunut ! |
 |
| 2 astetta oli "lämmintä" kyynärpäitä vähän paleli, jalkoja ei. |
 |
| Kyllä se maali aina lopulta tulee vastaan, vaikka aina ei siltä tunnu. |
 |
| Mitali kouraan ja numerolappu talteen |
 |
| Noin se lappu saadaan talteen |
 |
| Kattauksesta malttoi yhden kuvan napata |
 |
| Omenapiirakkaa ja inkivääri jätskiä. Kurpitsakeitto ja bretzelit jäi nälissään kuvaamatta |
